Lisää tehokkuutta

Sydän hakkaa, hengityksesi lähes salpaantuu ja alat huomaamattasi hikoilla..

Mistä on kyse? Juoksetko pakoon karhua, treenaatko kovaa vai oletko rakastunut? Tai ehkä olet juonut vain liian monta kuppia kahvia?

Kyse on vireystilan noususta. Valppaus ja aktiivisuus kehossa ja mielessä lisääntyvät. Jos kyse on treenistä tai työn tekemisestä, harjoittelet tai työskentelet tehokkaasti, ainakin jonkin aikaa. Sen jälkeen tehot alkavat laskea ja on aika levätä. Levon jälkeen olet taas täydessä iskussa ja valmis työskentelemään tai harjoittelemaan entistä tehokkaammin. Vai oletko? Ehkä tarvitaan ensin kupillinen kahvia?

KOLMEN PÄIVÄN TYÖVIIKKO JA TYÖAJAN PIDENNYS

Luin eräästä kirjoituksesta, että yli 40-vuotiaat ovat hyviä työntekijöitä, jos he työskentelevät vain kolmena päivänä viikossa. Paljon on puhuttu myös työviikon pidentämisestä. Molemmat päätelmät kuulostavat siltä, ettei asioita ole mietitty ihan loppuun asti tai yksinkertaisesti aivojen ja kehon toimintaa ei tunneta riittävästi. Väsymys on tutkimusten ja ainakin kirjoittelun mukaan lisääntymässä. Jopa jo 30-vuotiaat ovat usein täysin uupuneita eivätkä pitkät työpäivät välttämättä lisää työn tuottavuutta. Mikä sitten lisäisi? Mikä tekisi meistä kaikista tehokkaita ja estäisi ihmisiä väsymästä ennen aikojaan? Onhan joukossamme myös huippusuoritukseen yltäviä vanhuksia. Mistä tehokkuus syntyy? Mitä se on?

MITÄ TEHOKKUUS ON?

Oletko koskaan tuntenut innostuksen puutetta? Tuntenut, että on vaikeaa päästä alkuun työn tekemisessä tai lähteä treenaamaan? Jos olet kuitenkin päässyt alkuun, olet saattanut huomata, että se sujuukin ihan mukavasti.

Tai oletko joskus huomannut, ettet suuresta innostasi huolimatta kykenekään tuottamaan haluamiasi asioita tai treeni ei sujukaan hyvin?

Olet varmasti huomannut, että väsyneenä ei aina synny hyvää tulosta tai että ylivire voi pilata keskittymisesi tai urheilusuorituksesi. Vireystilasi ei ole silloin paras mahdollinen.

Tehokkuus on sitä, että kehossasi ja mielessäsi on sopiva vireystila mitä tahansa tehtävää varten ja kykenet itse säätelemään sitä. Iltaisin on myös helppo nukahtaa, kun osaat laskea vireystilaa unta varten riittävän alas. Se on helppoa, kun ymmärrät asian ja hiukan harjoittelet sitä. Siitä on sinulle suuri hyöty myös tavoitteitasi ajatellen.

VIREYSTILA

Kun nukumme, vireystilamme on alhainen, 1-4 hertsiä. Matala ja rento valvetila on välillä 4-13 hertsiä. Tämä on mm. rentoutumisen ja hypnoosin valvetila. Kun tulemme valppaammiksi ja tehokkuus lisääntyy vireystila nousee. Normaali työskentelyteho ja valppaus on noin 26 hertsiä, mutta hypnoosikouluttajani mukaan nykyään tavallisillakin ihmisillä on mitattu jopa 45 hertsiä.

Hän ei pitänyt sitä kovin hyvänä asiana. Ehkä se ei olekaan, mutta jäin hiukan miettimään asiaa, kun törmäsin tutkimukseen, jossa meditaatiota säännöllisesti harrastavan munkin todettiin kykenevän nostamaan aivojen aktiivisuutta sataan hertsiin. Tämä tarkoittaa täydellistä valppautta ja keskittymistä ilman, että keho stressaantuu. Syke on alhainen ja hengitys rauhallinen. Uskon, että tällaisesta kyvystä keskittyä olisi hyötyä monessa tilanteessa.

MITEN VIREYSTILAA VOI NOSTAA JA LASKEA

Vireystilaa voi halutessaan nostaa ja laskea. Kuvittelepa, että aamulla herätessäsi muistat, että sinulla on tulossa sinä päivänä jokin äärimmäisen miellyttävä tai jännittävä asia. Virkoaminen tapahtuu nopeasti. Jos taas ajattelet samoja asioita illalla ennen nukkumaan menoa, mitä tapahtuu?

Ajatukset vaikuttavat vireystilaamme. Me voimme päättää, mitä ajattelemme tai miten suhtaudumme ajatuksiimme, joten voimme säätää vireystilaamme ajatuksillamme.

Vireystilaa nostavat ja laskevat myös liikunta, ravinto ja laihduttaminen sekä rentoutuminen, hengitys ja meditaatio. Myös sää, melu, saasteet ja lääkkeet vaikuttavat vireystilaamme. Ajattele aurinkoa ja kesäistä päivää..

LISÄÄ PRANAA

Keskustelin tästä aiheesta ystäväni Annika Rouvisen kanssa. Hän on jooga- ja meditaatio-opettaja. Joogassa puhutaan paljon pranasta. Sitä voisi kutsua elinvoimaksi. Me voimme helpottaa pranan virtausta pyrkimällä elämässämme tasapainoon. Minun ajatuksissani se tarkoittaa sitä, että pyrimme säätämään vireystilaamme päivittäin ja pyrimme pitämään sitä tasapainossa. Voimme työskennellä tai treenata äärimmäisen tehokkaasti, kunhan tasapainotamme sitä levolla. Liian pitkään jatkunut ylivireystila väsyttää, uuvuttaa, sairastuttaa ja vie tehot. Liian moni ihminen raahautuu työpäivästä ja treenipäivästä toiseen puoliteholla vain jotenkuten suoriutuen tehtävistään. Ei ole ihme, jos kohta kolmekymppisetkin luokitellaan ikälopuiksi. Parhaaseen suoritukseen tähtäävällä urheilijalla ei ole myöskään varaa jättää tätä huomioimatta, varsinkin kun pienilläkin muutoksilla voidaan estää mahdollinen ylirasituksesta aiheutuva flunssa. Enemmän ei ole aina parempi tehokkuuden kannalta.

MIELIKIN VÄSYY

Ylivireystilasta johtuvat myös monet mielenterveysongelmat. Hyvä esimerkki tästä ovat erilaiset jatkuvasti lisääntyvät ahdistustilat, kuten paniikkihäiriö ja ääripäässä bibolaarihäiriö, jossa mieliala ja kehon tila vaihtelevat maanisesta depressioon.

Arvaukseni on, että siinäkin on pohjalla hermoston ylivirittyneisyys, joka johtaa mielen ja kehon kautta toiseen ääripäähän eli masennukseen. Näistä asioista puhuu myös neurotiedemies Joseph LeDeux kirjassaan Anxious. Suosittelen lukemaan kirjan, jos haluaa perehtyä uusimpaan tietoon aiheesta.

Pysykäämme tasapainossa, terveinä ja tehokkaina!

Riitta/bemotion.fi