RAVITSEMUSSOTA VAI RAUHA?

Ravitsemusasioista kinataan jälleen. Osa ihmisistä on heittämässä perinteiset ravitsemussuositukset romukoppaan yhden miehen kuukauden kestäneen ihmiskokeen jäljiltä. En lähde ruotimaan yksittäisiä ravintoasioita, enkä kiistämään sitä, että ihmisen omat kokemukset ovat tärkeitä. Mieleeni on kuitenkin tullut monta kertaa näiden keskustelujen myötä kysyä: Voimmeko syyttää hyvästä tai huonosta olostamme tiettyjä ruoka-aineita tai pelkästään ravitsemusta?

OMA IHMISKOE

Olen itse opiskellut perinteistä ravitsemustiedettä ja tutkinut ravintoasioita melko pitkään. Omaa ihmiskoettakin kertyi jopa 18 vuotta. Kilpailemisen vuoksi dieettasin noin 20 kertaa ja ehdin testata erilaisiakin dieettejä. Olo on edelleen hyvä, enkä ole karsinut täysin tähän päivään mennessä ruokavaliostani vielä mitään. Kilpailuaika muokkasi ravitsemustottumuksiani ja siksi syön lähes automaattisesti edelleen keskimääräistä terveellisemmin. Olen normaalipainoinen eikä minun tarvitse pihistellä ruoasta. Tunnen ravitsemussuositukset ja jokaisen dieetin myötä ravintoaineiden sisältö tuli enemmän kuin tutuksi.

SUOLISTON KUNTO - ONKO SILLÄ MERKITYSTÄ?

Ehdottomasti mielenkiintoisin lisä ravitsemustiedoissani on kiinalaisen lääketieteen ravinto-oppi. Ystäväni Nina Haavisto alkoi opiskella sitä 90-luvun loppupuolella ja sieltä tulleet opit ovat kulkeneet mukanani tähän päivään asti. Nina on perehtynyt erityisesti ruoansulatuksen toimintaan ja suoliston hyvinvointiin. Onhan olemassa vahva epäily, että suoliston kunto vaikuttaa myös yleisesti terveyteemme. Mielenkiintoista on, että kiinalaisen lääketieteen ravinto-opin mukaan keliakia tai laktoosi-intoleranssi ovat ruoansulatuksen heikkoutta, eivätkä niinkään sairauksia.

Kun kuuntelee ihmisiä nykypäivänä kuulostaa siltä, että suuri osa kärsii monenlaisista ruoansulatukseen liittyvistä ongelmista. Ihmiset lähtevät myös helposti syyttämään ongelmistaan erilaisia vaivoja aiheuttavia ruoka-aineita. Joistain ruoka-aineista esitetään rajujakin väittämiä, kuten esim. viljat ovat myrkkyä.

Ihmisistä tulee helposti myös uskovaisia asialleen ja sitä, mikä kyseisen tilan on mahdollisesti aiheuttanut pohditaan vain yhdestä näkökulmasta.

KUINKA MONEN IHMISEN RUOANSULATUS ON KUNNOSSA?

Kysyessäni Ninalta, onko mahdollista, että ihminen voisi täysin terveellä ruoansulatuksella syödä kaikkia tarjolla olevia ruoka-aineita hän vastasi myöntävästi. Heti perään hän totesi, että kuitenkin erittäin harvalla ihmisellä ruoansulatus on niin hyvässä kunnossa. Itselläni on kiivaita ravintokeskusteluja seuratessa tullut mieleen sama asia. Kuinka monen ihmisen ruoansulatus on niin hyvässä kunnossa, että hän voisi vetää johtopäätöksiä yhden kuukauden jälkeen tietyn ruokavalion toimivuudesta?

Onko mahdollista, että ruoansulatuselimistön heikko kunto saa aikaan huonon olon tai painon nousun?

Me ihmiset vedämme välillä melko nopeita johtopäätöksiä asioista.

Itse haluaisin ainakin haastatella tuon ihmisen tarkkaan ennen oletuksia.

RAVINNOLLA ON MERKITYSTÄ, MUTTA KUINKA PALJON?

Jotkut ruoka-aineet voivat aiheuttaa ongelmia ruoansulatukseen, yleensä liiallisesti käytettyinä. Tällöin ravitsemussuosituksetkin heittävät häränpyllyä ja ruokavalio muuttuu myös yksipuoliseksi. Ihmiset myös kuvittelevat, että ruoan markkinointi on yhtä kuin ravitsemussuositukset. Esimerkiksi maitoa ei todellakaan tarvitse kenenkään suositusten perusteella juoda.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan, kun ongelmia syntyy tiettyjen ruoka-aineiden käyttöä rajoitetaan tai ne jätetään hetkeksi kokonaan pois. Tilalle tuodaan ruoansulatusta tukevia ruoka-aineita kuten hirssi, yksi parhaista tuntemistani ruoka-aineista! Ruoansulatuselimistön kuntoutuessa voidaan ongelmia aiheuttaneita ruoka-aineita kuitenkin syödä kohtuudella. Ruoansulatusta voidaan vahvistaa myös akupunktiolla, mikä johtaa mielenkiintoiseen seikkaan. Akupunktiolla ja hoitotilanteella on nimittäin myös hermoston tilaa rauhoittava vaikutus.

JOS ONGELMA ONKIN LÄHTÖISIN KORVIEN VÄLISTÄ?

Nykypäivän kiire ja ihmisten asenne aiheuttavat hermostomme ylivirittyneisyyttä. Aivoilla on suora yhteys vatsaan ja suolistoon. Suolistossamme syntyy suuri osa serotoniinista, jolla on muiden hormonien toimintaa tasapainottava sekä myös kehoamme ja ruoansulatustamme rauhoittava vaikutus. Kehon ja mielen stressillä on tietenkin päinvastainen vaikutus ja mm. ärtyvän suolen oireyhtymä on länsimaalaisittainkin todettu mielestä johtuvaksi. Ehkä ajattelumme kautta syntynyt tai siitä potkua saava stressi vaikuttaa myös serotoniinin syntyyn suolistossamme?

Ongelmat ruoansulatuksessa eivät siis synny aina ravinnosta. Nykyisen tiedon valossa, ehkä jopa harvoin. Ravinnolla voidaan hoitaa suolistoa, mutta jos ongelmat ovat korvien välissä, syytä etsitään väärästä paikasta. Hoidossa pitäisi palata myös syihin eikä pelkästään seurauksiin.

Myös kiinalainen lääketiede myöntää mielen merkityksen. On mielenkiintoista, kuinka Nina hoitaa menestyksellisesti ravinnolla ja akupuntiolla haavaisen paksusuolen oireyhtymästä kärsiviä, mutta juuri ärtyvän suolen oireyhtymä vaatii hänen mielestään enemmän hoitoa mielen tasolla.

IHMISET OVAT FIKSUJA

Tiedän, että me ihmiset olemme sen verran fiksuja olioita, että ymmärrämme etteivät asiat ole aina niin yksinkertaisia. Suurin osa ihmisistä ymmärtää, etteivät hyvinvointimme, terveytemme tai painonpudotuksemme ole riippuvaisia pelkästään ravinnosta tai yksittäisestä ruoka- tai ravintoaineesta.

Joskus tuntuu siltä, että myös erilaisten asiantuntijoiden olisi hyvä ymmärtää tämä. Se saattaisi tuoda keskusteluun rauhaa.

Joskus toki kyseessä voi olla pelkästään oma ego ja asioiden kärjistäminen..

Tai vain markkinointikikka? ;)