Olin yhtenä vuonna kuuntelemassa Simon Sinekia Nordic Business Forumin Impact tapahtumassa. Hän puhui siitä, kuinka useiden yritysten ja työpaikkojen tapaan myös kehossamme on toimintaan kannustava palkkiojärjestelmä. Hän kertoi mielenkiintoisella tavalla siitä, miten erilaiset hormonit vaikuttavat käyttäytymiseemme.
Monet asiat tapahtuvat meissä alitajuisesti. Silloin me toimimme ennen kuin olemme ehtineet ajatella asiaa pidemmälle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valitessamme itsellemme ruoka-aineita. Myös stressihormonit vaikuttavat kehoomme jo ennen kuin tietoinen mielemme sitä ymmärtää. Se ilmenee mm. hengityksen tihentymisenä tai verenpaineen nousuna. Tämä on hyvin luonnollista ja valmistaa meitä toimintaan. Stressi ei ole siis pelkästään paha. Ongelmia syntyy vasta, kun stressihormonien eritys on jatkuvaa.
Simonin puhe vahvisti ajatuksiani siitä, kuinka hormonitoimintaamme pitäisi pyrkiä tasapainottamaan omalla toiminnallamme. Tietoisuus näistä asioista auttaa toimimaan tarvittaessa toisella tavalla.
HYVÄN OLON ENDORFIINI
Simon mainitsi ensimmäisenä endorfiinin. Tämä on varmasti tuttu hyvänolon tuottaja meille kaikille. Endorfiinin eritys tapahtuu aivolisäkkeessä, jolla on yhteys myös stressin syntymiseen. Endorfiinin eritys on ollut erittäin hyödyllinen paleoliittisella aikakaudella. Juostessamme pakoon meitä saalistavia eläimiä endorfiini vähensi kivun tunnetta ja auttoi meitä selvitymään eläimen kynsistä. Emme tarvitse sitä onneksi enää tähän. Nykyään endorfiinia erittyy kehossamme lähinnä pitkäkestoisen liikunnan aikana. Myös nauraminen, itkeminen, seksi, auringonpaiste, voimakkaat mausteet ja kaakao lisäävät sen eritystä.
Endorfiini lisää hyvän olon tunnetta, mutta pieni ikävä puoli siinä on. Endorfiinin aiheuttama hyvänolon tunne ei nimittäin kestä. Liikuntasuorituksen jälkeen tunnet olosi mahtavaksi, mutta tunti sen jälkeen tai viimeistään seuraavana aamuna tunnet korkeintaan kipua. Ymmärtämättä tätä voimme jäädä endorfiinin tuottaman hyvän olon tunteeseen koukkuun. Tämä voi johtaa ylikuntoon ja loukkantumisiin. Liikunnassakin on hyvä muistaa kohtuus ja palautumisen merkitys.
DOPAMIINIPOHJAINEN PALKKIOJÄRJESTELMÄ
Dopamiini vaikuttaa elimistöömme piristävästi ja energiaa lisäävästi.
Se on mielenkiintoinen hormoni. Se saa meidät tavoittelemaan asioita ja sitä erittyy, kun saavutamme tavoitteemme. Dopamiinia erittyy myös joka kerta, kun näemme asioita, joita haluamme. Teetän aina pilatestuntini lopussa ihmisillä mielikuvaharjoituksen. Pyydän heitä luomaan mielessään mielikuvan asiasta, jonka he haluavat omaan elämäänsä. Näin tunti päättyy mielihyvään ja ajatuksellamme on virkistävä vaikutus. Olen välillä kysynyt, ovatko unelmat toteutuneet ja aika monella on. Unelmointi ja tavoitteet ovat näin hyväksi myös kehollemme. Dopamiini toimii myös keskushermostomme välittäjäaineena.
Myös dopamiinilla on ikävämpi puolensa. Sen vaikutus ei myöskään kestä. Siksi dopamiini voi addiktoida meitä. Syöminen, alkoholi, pelaaminen ja rakas kännykkämme saavat aivomme tuottamaan dopamiinia. Me tiedämme, että myös nämä voivat koukuttaa ihmistä.
Dopamiini voi addiktoida meitä myös saavuttamaan koko ajan lisää. Tämä voi liittyä niin työn tekemiseen, liikuntaharrastukseen kuin kilpaurheiluunkin. Se, että tekee välillä vähemmän, saattaa tuottaa enemmän.
SEROTONIINI TEKEE MEISTÄ ONNELLISIA JA INHIMILLISIÄ
Serotoniinia tuotetaan aivoissa ja suolistossa. Suurin osa serotoniinista onkin löydetty ihmisen ruoansulatuskanavasta. Se vaikuttaa ruoansulatukseemme ja mielialaamme. Sen puute voi aiheuttaa alakuloa ja väsymystä. Serotoniinin puute voi aiheuttaa myös ruokahalun ja makeanhimon lisääntymistä. Serotoniini on pimeähormoni melatoniinin esiaste ja sen vuoksi se vaikuttaa myös uneen. Serotoniinin puute viittaa selvästi ylikuntoon ja/tai pitkittyneeseen stressiin.
Serotoniinin eritys lisääntyy, kun vireystilamme laskee eli kun esimerkiksi rentoudumme. Samassa Nordic Business Forum tapahtumassa Arianna Huffington kertoi, että heidän työpaikallaan on päiväunihuoneita. Tapasin myös erään norjalaisen yrityksen työntekijöitä, jotka kertoivat, että heidän työpaikalleen on tulossa rentoutumishuoneita. Tämä suuntaus on jättiaskel kohti terveyttä.
Serotoniini tekee meistä inhimillisempiä ja se parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Simon kertoi, että mm. esiintyminen ja erilaiset huomionosoitukset, kuten mm. valmistujaisjuhlat opiskelun päätyttyä lisäävät serotiinin tuotantoa. Serotoniini saa meidät pitämään huolta toisistamme. Se lisää itseluottamustamme ja luottamusta toisiimme. Jokainen voi päätellä, mikä vaikutus tällä on työpaikalla.
Serotoniinin vaikutus on kestävä, sillä jokainen tuntee, mikä vaikutus on esim. edesmenneen isovanhempamme tai rakkaan lemmikkimme muistolla. Serotoniinin erityksestä kannattaa pitää huoli vaikka päivittäisellä rentoutumisella. Myös rauhallinen pilates, jooga ja meditaatio tukevat sitä.
OKSITOSIINI YHDISTÄÄ
Oksitosiini on rakkaushormoni. Sillä on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus. Pelko (uhkan tunne) ja ahdistus liittyvät usein stressiin ja oksitosiini lievittää sitä. Paras tapa lisätä oksitosiinin eritystä on kosketus. Halaus tai taputus olkapäälle on hyvin lohduttava ja auttaa jaksamaan. Oksitosiinia erittyy myös, kun olemme ystäviemme seurassa tai silittelemme lemmikkiämme. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja se saa meidät tuntemaan olomme turvallisiksi. Tämän vuoksi myös kättelemme. Voitko kuvitella, miltä tuntuu, jos joku vetäisi kätensä pois tuossa tilanteessa?
HYVINVOINTIHORMONIT HYRRÄÄMÄÄN
Hyvinvointia luovat perinteisesti liikunta ja ravinto. Edellisen pohjalta ymmärrämme kuitenkin, että erilaiset, myös mielen kautta tulevat asiat vaikuttavat. Keho ja mielihän ovat yhtä, se on meille tuttu asia, mutta ymmärrämmekö tämän todella?
Olin lokakuun alussa kuuntelemassa Simon Sinekia Nordic Business Forumin Impact tapahtumassa. Hän puhui siitä, kuinka useiden yritysten ja työpaikkojen tapaan myös kehossamme on toimintaan kannustava palkkiojärjestelmä. Hän kertoi mielenkiintoisella tavalla siitä, miten erilaiset hormonit vaikuttavat käyttäytymiseemme.
Monet asiat tapahtuvat meissä alitajuisesti. Silloin me toimimme ennen kuin olemme ehtineet ajatella asiaa pidemmälle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valitessamme itsellemme ruoka-aineita. Myös stressihormonit vaikuttavat kehoomme jo ennen kuin tietoinen mielemme sitä ymmärtää. Se ilmenee mm. hengityksen tihentymisenä tai verenpaineen nousuna. Tämä on hyvin luonnollista ja valmistaa meitä toimintaan. Stressi ei ole siis pelkästään paha. Ongelmia syntyy vasta, kun stressihormonien eritys on jatkuvaa.
Simonin puhe vahvisti ajatuksiani siitä, kuinka hormonitoimintaamme pitäisi pyrkiä tasapainottamaan omalla toiminnallamme. Tietoisuus näistä asioista auttaa toimimaan tarvittaessa toisella tavalla.
HYVÄN OLON ENDORFIINI
Simon mainitsi ensimmäisenä endorfiinin. Tämä on varmasti tuttu hyvänolon tuottaja meille kaikille. Endorfiinin eritys tapahtuu aivolisäkkeessä, jolla on yhteys myös stressin syntymiseen. Endorfiinin eritys on ollut erittäin hyödyllinen paleoliittisella aikakaudella. Juostessamme pakoon meitä saalistavia eläimiä endorfiini vähensi kivun tunnetta ja auttoi meitä selvitymään eläimen kynsistä. Emme tarvitse sitä onneksi enää tähän. Nykyään endorfiinia erittyy kehossamme lähinnä pitkäkestoisen liikunnan aikana. Myös nauraminen, itkeminen, seksi, auringonpaiste, voimakkaat mausteet ja kaakao lisäävät sen eritystä.
Endorfiini lisää hyvän olon tunnetta, mutta pieni ikävä puoli siinä on. Endorfiinin aiheuttama hyvänolon tunne ei nimittäin kestä. Liikuntasuorituksen jälkeen tunnet olosi mahtavaksi, mutta tunti sen jälkeen tai viimeistään seuraavana aamuna tunnet korkeintaan kipua. Ymmärtämättä tätä voimme jäädä endorfiinin tuottaman hyvän olon tunteeseen koukkuun. Tämä voi johtaa ylikuntoon ja loukkantumisiin. Liikunnassakin on hyvä muistaa kohtuus ja palautumisen merkitys.
DOPAMIINIPOHJAINEN PALKKIOJÄRJESTELMÄ
Dopamiini vaikuttaa elimistöömme piristävästi ja energiaa lisäävästi.
Se on mielenkiintoinen hormoni. Se saa meidät tavoittelemaan asioita ja sitä erittyy, kun saavutamme tavoitteemme. Dopamiinia erittyy myös joka kerta, kun näemme asioita, joita haluamme. Teetän aina pilatestuntini lopussa ihmisillä mielikuvaharjoituksen. Pyydän heitä luomaan mielessään mielikuvan asiasta, jonka he haluavat omaan elämäänsä. Näin tunti päättyy mielihyvään ja ajatuksellamme on virkistävä vaikutus. Olen välillä kysynyt, ovatko unelmat toteutuneet ja aika monella on. Unelmointi ja tavoitteet ovat näin hyväksi myös kehollemme. Dopamiini toimii myös keskushermostomme välittäjäaineena.
Myös dopamiinilla on ikävämpi puolensa. Sen vaikutus ei myöskään kestä. Siksi dopamiini voi addiktoida meitä. Syöminen, alkoholi, pelaaminen ja rakas kännykkämme saavat aivomme tuottamaan dopamiinia. Me tiedämme, että myös nämä voivat koukuttaa ihmistä.
Dopamiini voi addiktoida meitä myös saavuttamaan koko ajan lisää. Tämä voi liittyä niin työn tekemiseen, liikuntaharrastukseen kuin kilpaurheiluunkin. Se, että tekee välillä vähemmän, saattaa tuottaa enemmän.
SEROTONIINI TEKEE MEISTÄ ONNELLISIA JA INHIMILLISIÄ
Serotoniinia tuotetaan aivoissa ja suolistossa. Suurin osa serotoniinista onkin löydetty ihmisen ruoansulatuskanavasta. Se vaikuttaa ruoansulatukseemme ja mielialaamme. Sen puute voi aiheuttaa alakuloa ja väsymystä. Serotoniinin puute voi aiheuttaa myös ruokahalun ja makeanhimon lisääntymistä. Serotoniini on pimeähormoni melatoniinin esiaste ja sen vuoksi se vaikuttaa myös uneen. Serotoniinin puute viittaa selvästi ylikuntoon ja/tai pitkittyneeseen stressiin.
Serotoniinin eritys lisääntyy, kun vireystilamme laskee eli kun esimerkiksi rentoudumme. Samassa Nordic Business Forum tapahtumassa Arianna Huffington kertoi, että heidän työpaikallaan on päiväunihuoneita. Tapasin myös erään norjalaisen yrityksen työntekijöitä, jotka kertoivat, että heidän työpaikalleen on tulossa rentoutumishuoneita. Tämä suuntaus on jättiaskel kohti terveyttä.
Serotoniini tekee meistä inhimillisempiä ja se parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Simon kertoi, että mm. esiintyminen ja erilaiset huomionosoitukset, kuten mm. valmistujaisjuhlat opiskelun päätyttyä lisäävät serotiinin tuotantoa. Serotoniini saa meidät pitämään huolta toisistamme. Se lisää itseluottamustamme ja luottamusta toisiimme. Jokainen voi päätellä, mikä vaikutus tällä on työpaikalla.
Serotoniinin vaikutus on kestävä, sillä jokainen tuntee, mikä vaikutus on esim. edesmenneen isovanhempamme tai rakkaan lemmikkimme muistolla. Serotoniinin erityksestä kannattaa pitää huoli vaikka päivittäisellä rentoutumisella. Myös rauhallinen pilates, jooga ja meditaatio tukevat sitä.
OKSITOSIINI YHDISTÄÄ
Oksitosiini on rakkaushormoni. Sillä on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus. Pelko (uhkan tunne) ja ahdistus liittyvät usein stressiin ja oksitosiini lievittää sitä. Paras tapa lisätä oksitosiinin eritystä on kosketus. Halaus tai taputus olkapäälle on hyvin lohduttava ja auttaa jaksamaan. Oksitosiinia erittyy myös, kun olemme ystäviemme seurassa tai silittelemme lemmikkiämme. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja se saa meidät tuntemaan olomme turvallisiksi. Tämän vuoksi myös kättelemme. Voitko kuvitella, miltä tuntuu, jos joku vetäisi kätensä pois tuossa tilanteessa?
HYVINVOINTIHORMONIT HYRRÄÄMÄÄN
Hyvinvointia luovat perinteisesti liikunta ja ravinto. Edellisen pohjalta ymmärrämme kuitenkin, että erilaiset, myös mielen kautta tulevat asiat vaikuttavat. Keho ja mielihän ovat yhtä, se on meille tuttu asia, mutta ymmärrämmekö tämän todella?